Syksyn aikana on A-ikäisten joukkueiden kanssa pohdittu paljon turnausten järjestämisen yhteydessä sitä tosiasiaa, että pelataanko turnaus yhdellä vai kahdella kentällä. Yritetään vähän valoittaa niin taustoja, hyviä ja huono puolia päättämisen helpottamiseksi. Asiaan liittyy myös paljon muita asioita kuten otteluohjelmien laadinta, milloin joukkueet saapuvat jne. Pyritään siis pureskelemaan asiaa vähän pintaa syvemmältä.
Ottelut tulospalvelussa
Turnauksen otteluohjelmat laaditaan pooliturnauksissa seuraavan kaavan mukaan:
1. 1vs2
2. 3vs4
3. 2vs3
4. 4vs1
5. 2vs4
6. 1vs3
Joukkueet sijoitetaan sarjataulukkoon seuraavasti:
1 = kotijoukkue
2 = lähin vierasjoukkue
3 = toiseksi eniten kilometrejä matkustava joukkue
4 = eniten kilometrejä matkustava joukkue
Sijoittelu tehdään tällä tavalla sen takia, että kauimmaiselle joukkueelle tulisi lyhin aika itse turnauspaikalla. Kotijoukkueella on ensimmäinen ja viimeinen vuoro luonnollisesti sen takia, että matkustamista ei tule lainkaan. Tällöin oletuksena on, että turnaus pelataan yhdellä kentällä. Jos pelataan kahdella, sijoittelulla ei ole mitään väliä, koska kaikki joukkueet ovat koko ajan pelaamassa.
A-poikien ja -tyttöjen ottelupöytäkirjoista lasketut keskimääräiset turnausten pituudet ovat syksyn 1. ja 2.pooliturnauksissa olleet 1-kentällä 6h30min ja 2-kentällä 3h40min. Erot poikien ja tyttöjen turnausten välillä ovat olleet pieniä eli 5..10min suuntaan tai toiseen. Nämä ovat siis toteuneita aikoja siitä, kun ensimmäinen ottelu on lähtenyt liikkeelle ja viimeinen on päättynyt. Nyt jos mietitään kuinka kauan kullakin joukkueella menee otteluihin aikaa turnauksessa itse peleihin, niin ne ovat vähän yksinkertaistaen:
1 = 6h30min -> ero kahden kentän turnaukseen 2h50min
2 = 5h25min -> ero 1h45min
3 = 5h25min -> ero 1h45min
4 = 4h20min -> ero 40min
Silloin, kun matka turnauspaikalle on pitkä eli jotain 350..400km tai yli, on luonnollista, että tunnilla tai kahdella on matkan kokonaiskeston kannalta iso merkitys. Silloin, kun matkat ovat lyhyitä eli 200km tai alle, käytettävien kenttien määrän merkitys pienenee. Toki on aina hyvin yksilöllistä mikä on pitkä ja mikä lyhyt matka. Joskus osa joukkueista tulee paikalle jo edellisenä iltana ja tällöin otteluohjelmaa on järkevää muuttaa. Otteluohjelman muutokselle on luonnollisesti oltava kaikkien joukkueiden hyväksyntä.
Positiiviset seikat yhdellä kentällä pelaamiseen:
– olosuhteet paremmalle pelille paranevat yleensä isomman salikoon takia
– parempi mahdollisuus löytää kunnon sali yhdelle kentälle, kuin kunnollinen kahden kentän sali
– hyppyaloitukset mahdollistuvat isomman salin takia
– puolustuspalloja tulee enemmän isomman salikoon takia
– vauhdinotto hyökkäykselle paranee leveämmän tilan ansiosta
– mahdollisuus turnauksen järjestämiseen paikkakunnalla, missä ei ole lainkaan kahden kentän salia
– joukkueet eivät joudu pelaamaan kolmea tasaista ottelua peräperää
– valmentajilla mahdollisuus analysoida vastustajien peliä ennen kohtaamista
Negatiiviset seikat:
– pitää saada pitempi yhtenäinen salivuoro
– otteluihin käytettävä aika pitenee kaikilla, eniten kotijoukkueella
– jos kaikki vierasjoukkueet tulevat kauempaa, kaikilla päivän pituus kasvaa olennaisesti
– talkooväki joutuu olemaan kauemmin paikalla
– joukkueet ovat vähän eriarvoisessa asemassa taukojen suhteen
Yhteenveto
Näistä asioista ja turnaukseen osallistuvista joukkueista on sitten tehtävä ratkaisut käytettävästä salimuodosta. Mitään suoraa patenttiratkaisua ei luonnollisestakaan löydy. Yksinkertaistaen voisi todeta, että yhden kentän käyttö on pelillisesti parempi ratkaisu, mutta vaakakupin toisella puolella on matkustavien joukkueiden vuorokauden venyminen liian pitkäksi. Toivottavasti tämä antaa kuitenkin jotain ajatuksia valintoja tehtäessä.
Vastaa