Nuorten sarjakausi 2012-2013, faktat ja päätelmät

Kausi 2012-2013 on saatu jo jonkin aikaa sitten pelattua loppuun ja nyt on aika vähän katsoa taaksepäin miten pelattiin, missä voisi parantaa jne. Lähdetään purkamaan isoa vyyhtiä ensin ihan faktoilla. Pääasiassa pureudutaan valtakunnallisiin A..C-ikäisten sarjoihin, minisarjoja kuitenkaan unohtamatta.

Kausiaikataulu

Aikataulussa kohdattiin muutama ongelma. A-ikäisten tasonmittausturnaus tuli joillekin joukkueille yllätyksenä ja otteluiden siirtäminen turnauksen alta tuotti vaikeuksia. Samoin B-poikien välierä osui vähän hankalaan ajankohtaan eli pääsiäiseen, kun pojat selvisivät EM-kisoihin. Pääsiäinen oli vaihtoehtoinen päivämäärä ja kisojen takia tuli otettavaksi käyttöön. Joillekin joukkueille tämä tuli samoin yllätyksenä. Näiden välttämiseksi pyritään lisäämään tiedotusta, jotta yllätyksiltä jatkossa vältytään, vaikkakin nämä oli tiedossa kaikilla jo etukäteen. Siis lisää tiedottamista..

Pooliranking

Joukkueet rankattiin B- ja C-ikäisissä AM-sarjan tulosten ja viime kauden tulosten perusteella. Tästä tuli muutamalta joukkueelta murinaa, kun joku joukkue sai etua seuran toisen joukkueen menestyksestä ja sitä kautta pääsi ”liian” ylös pooleissa. Toisaalta pieni vaihtelu on ihan hyvästä, jotta sarjoissa tapahtuu pientä liikkumista. Muutenhan tulee mahdolliseksi se, että samat joukkueet seilaavat koko kauden edestakaisin samoja sijoja. Ensi kaudeksi tämä kuitenkin postuu, kun AM-sarjoja ei pelata syksyllä ja kaikki joukkueet aloittavat tasonmittausturnauksista. Tällöin vain pelit ratkaisevat.

Poolijärjestelmä yhdistettynä salien käyttöön

Poolijärjestelmän laaja käyttöönotto tyttöjen kaikissa sarjoissa ja C-pojissa aiheutti pientä mietintää ennen sarjojen alkua lähinnä mahdollisten saliongelmien takia. Poolijärjestelmässähän turnauksen järjestäjä saa varmuudella tietää asian vasta muutama viikko etukäteen ja salin saaminen voi joissain tapauksissa olla hankalaa. Saliongelmat koostuivat lähinnä seuraavanlaisista tilanteista: Salit kaupungin puolesta kiinni esim. lauantaina koulupäivä, muut lajit varanneet salin jo aikaisemmin tai joskus jopa turhaan, ei löydy mitat täyttävää salia tai paikkakunnalta ei löydy kuin yksi mitat täyttävä sali. Sarjaan ilmoittautumisen yhteydessä kysyttiin joukkueilta mahdollisia viikkoja milloin salia ei löydy. Tämä oli erittäin olennainen tieto sarjan järjestelyn kannalta. Tällä tavalla saatiin olennaisesti pienennettyä niitä tapauksia, joissa salia ei löydy. Turnauksia pelattiin kauden aikana valtakunnallisissa sarjoissa A..C-ikäisissä yhteensä 289 kpl (poolikierrokset ja välierät). Näistä jouduttiin siirtämään pois alkuperäisestä turnauspaikasta yhteensä 12 kpl eli vain 4%.  Pieni kysymysmerkki kauden alussa osoittautui siis turhaksi. Ensi kaudeksi ollaan tehty/tekemässä muutamia muutoksia, mitkä helpottavat salien saamista jonkin verran (siirtyminen kolmen viikon sykliin, C-ikäisten ja mini-ikäisten turnausten salliminen myös sunnuntaisin). Ensi kausi tulee olemaan myös joukkueille tietenkin helpompi, kun nyt tiedetään paremmin miten kannattaa toimia salivarausten suhteen.

Turnauspäivä

Turnauskutsun yhtenä tarkoituksena oli päästä ensimmäistä kertaa seuraamaan milloin ja millaisissa olosuhteissa turnauksia oikeasti järjestetään. Aikaisemmin tieto on ollut vain sitä, että tulevana viikonloppuna tuolla päin Suomea. Nyt saatiin tietoa päivistä, saliolosuhteista, millaiset kentät, kuinka monella kentällä, osoitteeet, kellonajat jne. Turnauspäivät olivat sarjamääräysten mukaisesti luonnollisesti lauantaisin seuraavilla määrillä:

  • AP 85%
  • BP 85% (SM) ja 87% (AM)
  • CP 100% (SM) ja 66% (AM)
  • DP 73% (AM) ja 64% (Tiikeri)
  • EP 77% (AM) ja 65% (Tiikeri)
  • AT 98%
  • BT 98% (SM) ja 90% (AM)
  • CT 93% (SM) ja 88% (AM)
  • DT 79% (AM) ja 70% (Tiikeri)
  • ET 73% (AM) ja 66% (Tiikeri)
  • Keskiarvo A..C-ikäiset 88% ja Mini-ikäiset 71%

Suunnitelmissa on tästä johtuen kauden 2013-2014 osalta se, että C- ja Mini-ikäiset voisivat pelata turnauksen myös sunnuntaisin tietyillä ehdoin. Tällä saamme viikonlopun kuormitusta tasattua ja mahdollistettua myös sunnuntaisin pelaamisen (kun matkat eivät ole liian pitkiä). Onhan se nimittäin vähän hölmöä tietoisesti vaikeuttaa turnausjärjestelyjä sillä, että sunnuntaita ei voi käyttää turnauksiin.

Sali/kenttäkoot

Yhtenä suurimpina pelaajien ja pelien kehittämisessä on se tosiasia, että salikoko pitäisi saada isommaksi. Nyt monesti pelataan koulujen pieniksi mitoitetuilla saleilla. Sarjamääräykset tuovat näihin saliolosuhteisiin omat raaminsa ja mitat on vielä mitoitettu alakanttiin. Tämä on vähän sellaista kauhun tasapainoilua missä toisella puolella on isommat kentät ja toisella puolella se arkipäivän todellisuus. Mikä oli sitten kuitenkin se todellisuus? Salimittoina on käytetty turnauskutsuissa mainittuja ja niissä on ihan varmasti heittoja, mutta antavat ne kuitenkin suuntaa. Ensin on mainittu kuinka isossa osassa turnauksissa vaaditut salimitat täyttyivät ja sen jälkeen kenttäkoot keskiarvoina kokonaislukuihin pyöristettynä.

  • AP 100% ja 15 x 27 x 8m
  • BP 100% ja 15 x 27 x 8m
  • CP 100% ja 16 x 27 x 8m
  • AT 87% ja 14 x 25 x 8m
  • BT 100% ja 15 x 26 x 8m
  • CT 97% ja 13 x 24 x 8m

AM-turnauksissa kenttien koot olivat:

  • BP 47% ja 13 x 23 x 8m
  • CP 52% ja 13 x 23 x 8m
  • BT 76% ja 13 x 23 x 8m
  • CT 56% ja 12 x 22 x 8m

Minisarjojen kentien koot toteutuivat:

  • DP (AM) 78% ja 11 x 19 x 8m
  • DP (Tiikeri) 74% ja 10 x 18 x 8m
  • EP (AM) 80% ja 11 x 19 x 8m
  • EP (Tiikeri) 100% ja 10 x 17 x 8m
  • DT (AM) 93% ja 11 x 19 x 8m
  • DT (Tiikeri) 89% ja 10 x 19 x 7m
  • ET (AM) 82% ja 9 x 17 x 7m
  • ET (Tiikeri) 82% ja 11 x 18 x 7m

Kenttien koko ja se kuinka monella kentällä pelattiin, kulkee aika hyvin käsi kädessä. Kahdella kentällä pelattaessa on alamittaisia saleja paljon enemmän, kuin yhdellä kentällä pelattaessa. SM-sarjassa on todella vähän alamittaisilla kentillä pelattuja turnauksia johtuen siitä, että sitä tietoisesti seurattiin. Monissa tapauksissa turnaus siirrettiin yhdelle kentälle, kun mitat eivät täyttyneet. Osassa SM-sarjan turnauksissa järjestäjä joutui menemään siihen viimeiseen vaihtoehtoon eli kysymään lupaa poikkeuksellisiin olosuhteisiin muilta osallistuvilta joukkueilta. Näitä tapahtui kuitenkin hyvin harvoin, onneksi.

Turnauksen pituus

Se, että tieto järjestettävästä turnauksesta tuli heti edellisen turnauksen jälkeen voidaan ajatella myös positiivisesti. Tämä aikaan sai sen, että turnaukset pelattiin pääsääntöisesti yhdellä kentällä. Ainakin omasta mielestäni tämä on vain positiivinen asia. Tällä tavalla olosuhteet  saatiin hilattua paremmaksi isompien kenttien muodossa. Toisaalta tämä vähän pidentää turnauksen pituutta, mutta niin vähän, että laitan isommalle kentälle paljon enemmän painoarvoa pelaajien ja pelin kehittymisen kannalta. Jos katsoo asiaa faktojen valossa, niin eri ikäryhmissä pelattiin yhden kentän turnauksia seuraavasti :

  • AP 73%
  • BP 80% (SM) ja 20% (AM)
  • CP 82% (SM) ja 14% (AM)
  • AT 48%
  • BT 62% (SM) ja 37% (AM)
  • CT 47% (SM) ja 16% (AM)

Mini-ikäisten turnaukset pelattiin lähes poikkeuksetta kahdella kentällä.

Turnausmatkat

Turnaukset jaettiin etäisyyden perusteella neljään eri kategoriaan. 0-200km, 201-300km, 301-400 ja yli 400km. Turnausetäisyydet jakaantuivat seuraavasti:

Turnausmatkat

A- ja C-pojissa oli selkeästi enemmän yli 400km matkoja johtuen sarjamuodosta (vain yksi lohko). Muissa sarjoissa, missä joukkueet oli jaettu kahteen tai kolmeen alueeseen, kilometrit olivat luonnollisesti myös maltillisemmat.

Ottelut lukuarvoina

Otteluiden tasaisuutta ja pelien kehittymistä seurattiin koko kauden aikana niin erien määrissä kuin eräpisteissä. Mitenkään ei tietenkään päästä sellaiseen tilanteeseen, missä kaikki erät ovat tasaisia. Pyrkimys tähän on tietenkin kova, koska ne ovat niitä pelejä, jotka kehittävät parhaiten itse pelaamista pelaajien iästä tai sarjatasosta riippumatta. Lisäksi seurattiin erikseen AM-turnauksia ja Sm-sarjoja, jotta nähdään minkälaista eroa eri sarjoissa tapahtuu. Eräpisteet tässä seurannassa jaettiin kolmen kategoriaan:

  • Tasainen erä (80% tai yli voittaneen joukkueen eräpisteistä)
  • Keskivertainen erä (60-80% voittaneen joukkueen eräpisteistä)
  • Epätasainen erä (alle 60% voittaneen joukkueen eräpisteistä)

Yleisesti ottaen ottelu t kehittyivät alla olevan kuvan mukaisesti. Kaaviossa on verrattu sarjan aloitusta (syksyn AM-sarja tai Tasonmittausturnaus) suhteessa viimeiseen (Välierät). Paksut viivat kuvaavat tasaisia eriä ja ohuet viivat epätasaisia.

Erien pistekehitys

A-poikien erien kehittyminen kauden aikana

AP Erien pisteet

A-pojissa lukuarvoina ottelut etenivät seuraavasti:

  • Pelatut kolmannet erät: 38% => 59%
  • Piste-ero ottelussa: 13.5 => 9.3
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 40% => 53%
  • Alle 60% pisteistä: 26% => 18%

A-tyttöjen erien kehittyminen kauden aikana

AT Erien pisteet

A-tytöissä lukuarvoina ottelut etenivät seuraavasti:

  • Pelatut kolmannet erät: 19% => 27%
  • Piste-ero ottelussa: 20.0 => 12.8
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 25% => 40%
  • Alle 60% pisteistä: 47% => 22%

B-poikien erien kehittyminen kauden aikana

BP Erien pisteet

B-pojissa lukuarvoina ottelut etenivät seuraavasti:

  • Pelatut kolmannet erät: 25% => 28%
  • Piste-ero ottelussa: 15.8 => 13.7
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 32% => 35%
  • Alle 60% pisteistä: 33% => 22%

B-tyttöjen erien kehittyminen kauden aikana

BT Erien pisteet

B-tytöissä lukuarvoina ottelut etenivät seuraavasti:

  • Pelatut kolmannet erät: 21% => 30%
  • Piste-ero ottelussa: 17.7 => 12.8
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 27% => 38%
  • Alle 60% pisteistä: 40% => 20%

C-poikien erien kehittyminen kauden aikana

CP Erien pisteet

C-pojissa lukuarvoina ottelut etenivät seuraavasti:

  • Pelatut kolmannet erät: 23% => 33%
  • Piste-ero ottelussa: 18.9 => 10.3
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 28% => 53%
  • Alle 60% pisteistä: 43% => 14%

C-tyttöjen erien kehittyminen kauden aikana

CT Erien pisteet

C-tytöissä lukuarvoina ottelut etenivät seuraavasti:

  • Pelatut kolmannet erät: 26% => 41%
  • Piste-ero ottelussa: 16.1 => 13.1
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 26% => 41%
  • Alle 60% pisteistä: 36% => 28%

Yhteenvetona kaikista A..C-ikäisten sarjoista voi todeta, että ottelut tasoittuivat olennaisesti sarjan edetessä ja se on hyvin luonnollista poolitavalla pelattaessa. Suurin yksittäinen positiivinen asia on epätasaisten otteluiden radikaali pieneneminen. Asiaa voisi helposti perustella myös sillä, että sarjojen eteneminenhän tämän jo tekee. Asiaa tutkittiin viime kesänä ja silloin, kun pelattiin lohkotavalla, ei tasoittumista kohti kevättä kuitenkaan tapahtunut.

Otteluiden tasoittuminen jatkui yleensä sarjoissa neljännelle poolikierrokselle. Viidennellä kierroksella muutosta tapahtui enää vähän. Tämän kannattaa pitää mielessä tulevan kauden tasonmittausturnauksia miettiessä. Alkuun tulee joukkueet saada sellaiseen järjestykseen, että tasaiset ottelut alkaisivat mahdollisimman aikaisin. Tällöin tasaisimmat väännöt alkaisivat vielä hivenen aikaisemmin.

Mini-ikäisissä tasoerot ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Luvut kun kertovat otteluiden olevan hyvin epätasaisia. Mitään suuria eroja ei ole siinä, pelataanko AM- vai Tiikerisarjaa tai onko kyseessä tytöt vai pojat. Mini-ikäisten sarjoissa tasoerot otteluissa ovat liian isot, koska lähes puolet eristä on epätasaisia. Otteluita kirjattiin tietokantaan kauden aikana yhteensä 5127 kpl eli otos on suht kattava. Syitä on varmaan monia, mutta tässä voisi hyvin olla pienelle jatkotutkimiselle aihetta.

Alla olevassa kaaviossa eräpisteiden jakaantuminen koko kaudelta ja kaikki sarjat yhteen niputettuna. Vaaka-akselin vasemmassa päässä piste-ero erässä kaksi pistettä ja oikeassa päässä 25 pistettä. Siniset piste-erot ovat niitä tasaisia eriä ja oranssit epätasaisia eriä. Punaiset ovat sitten tältä väliltä.

Minit Erien pisteet

AM-sarja, pojat

  • Pelatut kolmannet erät: 20%
  • Piste-ero ottelussa: 19.1
  • Piste-ero per erä: 9.9
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 26%
  • Alle 60% pisteistä: 44%

Tiikeri-sarja, pojat

  • Pelatut kolmannet erät: 23%
  • Piste-ero ottelussa: 19.0
  • Piste-ero per erä: 10.0
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 26%
  • Alle 60% pisteistä: 46%

AM-sarja, tytöt

  • Pelatut kolmannet erät: 23%
  • Piste-ero ottelussa: 17.9
  • Piste-ero per erä: 9.5
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 29%
  • Alle 60% pisteistä: 41%

Tiikeri-sarja, tytöt

  • Pelatut kolmannet erät: 23%
  • Piste-ero ottelussa: 19.1
  • Piste-ero per erä: 10.1
  • Vastustaja yli 80% pisteistä: 27%
  • Alle 60% pisteistä: 46%

Finaalipelit

B- ja C-ikäisissä kysyttiin joukkueiden mielipidettä kauden lähetessä loppua halutaanko pelata myös lopulliset sijoituspelit. Tämä otettiin vastaan mielellään ja täten ottelut myös pelatiin. Tästä saatiin niin paljon positiivista palautetta joukkueilta, että tämä päätetiin siirtää käytäntöön eli sarjamääräyksiin asti. Eli jatkossa nämä ”kaikkein tasaisemmat” turnaukset pelataan automaattisesti. Ajankohtaa tulee vielä miettiä eli onko tämä kierros parempi pelata samaan aikaan, kuin välierät, vai finaaleiden aikaan. Noin äkkiseltään tuntuu tuo välieräajankohta olevan parempi. Tästä voisi laittaa pienen mielipidekyselynkin sivuille..

Tilastointi

Tilastointia kehiteltiin ja kokeiltiin pilottina SM-sarjassa A-poikien kanssa ihan positiivisessa ilmapiirissä ja siitä tehdään myös vielä pieni mielipidekysely sarjaan osallistuneille. Jatko ja laajuus päätetään alkusyksystä.

Finaalitapahtumat

Tämän kauden finaaleissa kokeiltiin myös esim. livelähetyksiä ja tilastointia pilottina. Alkuun nämä saivat vähän kisajärjestäjiä varpailleen syystä, että ei oikein tiedetty miten tämän järjestää. Kisojen aattona kuitenkin huomattiin, että eihän se niin iso homma ollutkaan. Livelähetyksiä oli seuraamassa todella iso määrä katsojia. Ensi kauden finaaleissa on katsojamäärät jo paljon isommat. Samoin tilastojen valossa tilastoja luettiin myös ahkerasti. Vaikka nämä ensin tuntuvat vähän toissijaisilta asioilta, mutta lajin eteenpäin menemisen takia pienillä asioilla on merkityksensä. Kun vaan tehdään näitä asioita aina vain paremmin ja monipuolisemmin, saa siitä aina palkinnon.

Yhteenveto kaudesta

Kausi oli tapahtumarikas, paljon touhuttiin ja paljon saatiin vietyä asioita eteenpäin. Hyviä ajatuksia ja kehitysideoita tuli joukkueilta roppa kaupalla ja niitä vietiin kauden aikana käytäntöön ja yritetään viedä mukana mahdollisimman paljon myös ensi kaudelle. Henkilökohtaisesti ainakin voin sanoa, että mennyt vuosi oli mukava touhuta. Siitä kiitos kuuluu ennen kaikkea kaikille sarjoissa mukana pelanneille joukkueille. Näin isot muutokset yhden kauden aikana olisivat voineet aiheuttaa paljon enemmän hankaluuksia/tuskaa, mutta niistä selvittiin hienosti. Siitä ISO kiitos ja kumarrus kaikille!

– Aleksi –

Avainsanat: , , ,

Kategoriat: 2012-2013, A-pojat, A-tytöt, B-pojat, B-tytöt, C-pojat, C-tytöt, D-pojat, D-tytöt, E-pojat, E-tytöt

Tilaa

Uusimmat jutut RSS:llä

2 kommenttia : “Nuorten sarjakausi 2012-2013, faktat ja päätelmät”

  1. Olli
    to, 12.9.2013 klo 23:13 #

    Olipa aika kattava yhteenveto, tähän on ihan oikeasti nähty vaivaa ja käytetty aikaa. Kiitos! Toivottavasti Aleksi jatkaa sarjojenhoitajana tulevallakin kaudella!

  2. M
    su, 21.7.2013 klo 16:08 #

    Moi,

    Minisarjojen epätasaisuudesta yksi esimerkki löytyy lounaisen alueen D-tyttöjen sarjasta. Koska aluesarja pelataan isolla kentällä, osa kovista joukkueista joutuu pelaajapulan vuoksi jäämään tiikerisarjaan. Tämä aiheuttaa hyvin epätasaisia otteluita, joiden tuloksia voi tutkailla tulospalvelusta. Yksi hyvä esimerkki tästä on Liedon Parma, joka tiikerisarjalaisena voitti selkeästi aluesarjan Power Cupissa häviämättä koko kaudella otteluakaan.

    Tästä syystä myös tyttöjen lounaiseen D-sarjaan olisi hyvä saada jonkinmoinen tasoturnausjärjestelmä, jolla parhaat ja heikoimmat joukkueet saataisiin pelaamaan enemmän keskinäisiä otteluita. Esim sarjan jakaminen kolmeen eri tasolohkoon toisi tasaisuutta peleihin. Lohkojen kesken voitaisiin välierien alkaessa järjestää 1.lohkon jumbojen ja 2. lohkotason parhaiden välillä puolivälierät. samoin 2. ja 3. lohkojen välillä. Tuloksena parhaat joukkueet pääsisivät ylempään välierään ja jne.

    Samantyylinen tasolohkoihin jako saattaisi toimia myös muissa minisarjoissa.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s