Poolijärjestelmä – mikä se on?

Moni A- ja B-poikien sarjaa pelannut tietää mitä poolijärjestelmä tarkoittaa. Muille se on ehkä vähän vieraampi ja sitä on tarkoitus vähän selvittää kaikille.

Aikaisemmin käytetyssä lohkopelitavassa joukkueet on jaettu useaan eri lohkoihin, missä jokainen pelaa jokaista vastaan joko kerran tai kaksi kertaa, riippuen sarjasta. Yleensä tähän on mennyt kolme..neljä turnausviikonloppua. Tämän yhden lohkon järjestys on sitten määräytynyt kaikissa turnauksissa pelattujen otteluiden perusteella. Lohkoista on mennyt jatkoon esim. ylempään lohkoon vaikka kolme parasta ja kolme heikointa joukkuetta alempaan jatkosarjaan.

Poolijärjestelmässä joukkueita ei jaeta lohkoihin. Ensimmäiseksi joukkueet pelaavat ns. alueellisen tasoturnauksen, mistä saadaan karkea jako joukkueiden paremmuuksista. Parhaiten sijoittunut joukkue sijoittuu tasoturnauksesta ylimpään pooliin (esim. A-pooli) ja heikoin alimpaan (esim. E-pooli). Alla olevassa kuvassa on esimerkkinä viime kaudella pelattu A-poikien ylimmät poolit.

Se selkein ero lohkopelitapaan on se, että poolijärjestelmässä jokainen turnausviikonloppu on oma täysin itsenäinen turnaus. Seuraavassa turnauksessa on vastassa osittain samat joukkueet ja osittain eri joukkueet. Selkein hyöty tässä järjestelmässä on se, että joukkueet pelaavat hyvin nopeasti sarjan aloituksesta saman tasoisia joukkueita vastaan ja pelit ovat tasaisia.

Sijoittuminen pooliturnauksista esim. välieriin määritellään kussakin sarjassa erikseen ja se vaihtelee joukkuemäärän mukaan. Joka tapauksessa sijoittuminen pooliturnauksissa määrittelee loppukädessä sen, mihin joukkue yltää. Tässä esimerkissä välieriin voisi päästä vaikka B-poolin kaksi heikointa, koko C-pooli ja D-poolin kaksi parasta. A-pooli ja B-poolin kaksi parasta joukkuetta pelaisivat oman turnauksen, missä ratkottaisiin sijoittelut itse finaaliturnaukseen. Muiden joukkueiden turnaukset eivät suinkaan lopu tähän, vaan samanlaiset välierät on alemmillakin tasoilla.

Haarautuva poolijärjestelmä

Poolijärjestelmää on kehitetty kesän aikana ja alkavalla kaudella tullaan käyttämään isommissa sarjoissa ns. haarautuvaa poolijärjestelmää. Tällöin saadaan poolikerroksia (alla olevassa kuvassa kahdeksan kerrosta) vähemmän ja nousu on suht alhaaltakin sarjan aikana mahdollista vaikka joukkuemäärä olisi isokin (esimerkissä 152 joukkuetta). Haarautuvuus mahdollistaa myös alueellisuuden, koska haaroja voi olla useita ja ne voivat kohdentua pienelle alueelle. Esimerkkikuva ja nimitykset ovat täysin kuvitteellisia ja eivätkä ole minkään ikäkauden se oikea tilanne. Esimerkissä on järjestelmä kuvattu yhdellä turnauskierroksella.

Esimerkissä Suomi on jaettu ensin kahteen osaan ja se taas kahteen ja vielä kerran kahteen osaan. Näin saadaan esim. lähialueellisessa Super-sarjassa turnausmatkat pieniksi. Samoin turnausmatkat pysyvät kohtuulllisina myös yläpäässä. Todellinen sarjarakenne määräytyy joukkueiden ja joukkuemäärien selvittyä.

Poolijärjestelmän hyvät puolet:

  1. Joukkueet pelaavat samantasoisia joukkueita vastaan ja ottelut ovat kaikille mieluisia
  2. Pelattavien pallojen määrä kasvaa tasaisuudesta johtuen
  3. Ottelumäärät joukkueilla pysyvät edelleen samansuuruisina
  4. Sarjaan ilmoittautuminen helpottuu, kun on vain yksi sarja
  5. Joukkue ei ilmoittaudu väärään sarjaan (esim. AM/Super tai SM/Super)
  6. Sarjojen muodostaminen helpottuu, kun saadaan yhteen sarjaan iso määrä joukkueita, eikä kahta pienempää sarjaa
  7. SM-sarjassa matkustusmäärä ei olennaisesti kasva. A-pojat 1814km (07–08, vanha pelitapa), 2080km (08–09 siirtyminen poolitapaan) ja 1932km (09–10, poolitapa)
  8. Jos halutaan pienentää kilometrimääriä, voidaan joukkueet jakaa maantieteellisesti esim. kahteen osaan. Tällöin maksimi kilometrit putoavat 850 km:stä 400..500 km:iin. Joukkueet voisivat kohdata esim. ensimmäisen kerran välierissä (riippuu paljon ilmoittautuvista joukkueista).
  9. Kauden aikana kohdattavien eri vastustajien määrä kasvaa (ei aina pelata samoja joukkueita vastaan)
  10. Ulkoisen markkinoinnin helpompi viestittää sarjatilanteista
  11. Lohkoerojen ja lohkojakojen vaikutus häipyy
  12. Kun samantasoiset joukkueet pelaavat aina vastakkain ja peli on automaattisesti tasaista, ei säännöissä tarvitse tehdä sellaisia muutoksia, missä yritetään tasoittaa peliä
  13. Tähänkin järjestelmään pystyy tulemaan mukaan keväällä
  14. Otteluiden kokonaismäärä pienempi per turnaus (poolissa kuusi ottelua, lohkoissa monesti esim. 10 ottelua), mikä antaa mahdollisuuden myös pienten salien seuroille, koska voidaan pelata myös yhden kentän salissa. Tämä varsinkin mini-ikäisissä, missä otteluiden pituudet ovat lyhyemmät
  15. SM-sarjoissa voivat pienien salien joukkueet saada turnauksia, kun voidaan pelata yhdellä kentällä
  16. Tässä voidaan myös tehdä sääntöhelpotuksia vaikka pelataankin yhtä sarjaa. Esim. kahdelle alimmaiselle poolille voidaan valita ala-aloituspakko, koppi sallittu tms.

Poolijärjestelmän huonot puolet:

  1. Niillä seuroilla, joilla on sarjassa kaksi tai enemmän joukkueita, organisointityö kasvaa, kun joukkueet eivät ole enää aina samassa turnauksessa (nyt monesti esim. syksyllä). Tämä koskee eteenkin nuorten minisarjoja, missä joukkueilla on monesti enemmän, kuin yksi joukkue.
  2. Salivaraus lyhyemmällä varoitusajalla eli sarja-aikataulun valmistuminen turnausviikonlopun jälkeen on kriittistä. Toisaalta jos turnausta ei pysty omalla vuorolla järjestämään, tulee vuoro seuraavilla kerroilla.
  3. Tulosten ilmoittaminen tulospalveluun heti turnauspäivänä muuttuu tärkeäksi, jotta seuraavan turnausviikonlopun turnausjärjestäjät saadaan selville
  4. Sarjaohjelmien laadinnassa työ kasvaa, tai ainakin jakaantuu koko kaudelle. Toisaalta sarjaohjelmien laatiminen yksinkertaistuu, kun koko sarja etenee samalla tavalla. Ei ole erikseen ylempiä ja alempia jatkosarjoja tms.
  5. Sarjaohjelmia ei pysty laatimaan kerralla esim. koko syksyksi tai koko kevääksi

Avainsanat:

Kategoriat: 2012-2013, Sarjamääräykset, Säännöt

Tilaa

Uusimmat jutut RSS:llä

Ei kommentteja.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: